Kouluratsastajako? No ehkä tänään.

Kaikista postauksen kuvista kiitos Katsulle!

Kuten ehkä joku alkuvuoden Summer Bucket List -postauksesta lukikin, on ajatuksena tämän vuoden aikana suoriutua jostakin koululuokasta läpi menestyksellä millä hyvänsä. Minähän sekä hevonen myös olemme molemmat kovin estemielisiä, ja vakavampi sileällä puurtaminen on kivaa vain, kun kaikki sujuu täydellisesi ennen sitä onkin pelkkää kärsimystä.

   Mutta luvattu mikä luvattu, ja nyt tuleekin hyvä mahis vetäistä raviohjelma HeD läpi, kun omalla kotitallillamme järjestetään tänään illalla kahden luokan harjoituskoulukilpailut. Alunperin en aikonut edes harkita osallistumista, mutta jostain ihmeen syystä näin viime tinkaan olenkin sitten lähtölistoilla! Erään kommentoijankin kanssa tätä asiaa pohdittiin aiemmin tällä viikolla, jolloin sanoin olevani niin kiireinen toimihenkilöjuttujen kanssa, etten ehtisi radasta suoriutumaan. Nyt kuitenkin tuomarinsihteerin sekä kuuluttajan virkaani paikataan oman suoritukseni ajan, joten enää ei voi sanoa vastaan - pakko se on... :D
   Kertaalleen olen mennyt Lotan kanssa radan läpi, ja ihan ok se olikin. Tänään täytyy kyllä yrittää säilyttää kärsivällisyys ja oikeasti keskittyä osata ratsastamaan kunnolla. Joku keskiravikin on niin utopistinen ajatus, kun koko pakka leviää samantien pientenkin muutosten johdosta.

Eilisiä viime hetken menoja oli Katsu kuvaamassa. Yllättävän hyvältä tuo näyttääkin näin kuvissa katsottuna, mutta selkään oli jatkuvasti vähän epämääräinen tunne. Ja kun Lotta tuntuu huonolta, ja multa loppuu keinot kesken, tulee se vaihe, jossa mikään ei enää etene. Kaikki vaan junnaa paikoillaan. Eilenkin vasta loppuraveissa tuli sellainen mukava ja rento fiilis, joten tänään on siis varmaankin sellainen tunnin verkka edessä, jotta L on tarpeeksi rento ja vastaanottavainen radalla. Paineita en kuitenkaan missään nimessä ota - kaikki "vastustajat" hevosineen tunnen hyvin ja jokainen kisaa aivan taatusti lähinnä huumorimielellä ja hauska yhdessä tekeminen pääajatuksena, kuten myös minä. Onhan se silti kiva saada arvostelut paperilla käteen ja saada jotain käsitytä omasta tasosta.

Kyllä muuten kiiltää! Sitä en tiedä, että johtuuko se ahkerasta harjaamisesta vai hyvästä ruuasta ;)

Kuvissa on myös tällä hetkellä kokeilussa oleva Passier Patron, 16,5" koulupenkki, joka toivottavasti nyt matchaa. Mun oli ainakin itseni hyvä sillä mennä ja Lotta tuntui kyllä sen osalta tosi hyvältä; takaosa tuli alle ja se käytti itseään sujuvasti. Meidän estepenkki ei sekään nyt ihan sysihuono ole, mutta se on silti hieman liikaa tai liian vähän muutamista kohdista, joten sitä tasapainottamaan ajateltiin hommata oikeasti istuva koulupenkki, joka olisi sitten suurimman osan ratsastuksista käytössä. Tätä lähestulkoon samaista penkkiä myös valmentajamme Essi käytti Lotan asuessa viikon hänen luonaan, jolloin se oli toiminut tosi hyvin. Siksi nyt melko luottavaisin mielin ollaan aika todennäköisesti ostamassa tätä kyseistä Patronia, kun testailutaustaa on jo kertynyt, vaikka ovathan satulat käsityötä ja näin ollen jokainen ainakin hieman erilainen.
  Vaikka satula onkin edullinen, niin hommattavaksi jää sen jälkeenkin vielä toiset jalustinhihnat, jalustimet sekä vyö. Myös kouluhuopia olisi tottakai suotavaa olla tuon yhden lisäksi jokin, mikä vaihtaa. Rakastan kyllä shoppailla heppakamoja, mutta se rahanmeno on siinä se ikävämpi puoli...

Kuten kuvista näkyy, on omana paheenani sinne sun tänne sojottavat ranteet sekä näköjään käynnissä tuo jalan ja kantapään käyttö. Ravissa istun muutenkin paremmin ja se on meille se ehdottomasti helpoin askellaji, siinä on eniten säätövaraa (ja siinäkin hyvin vähän, heh) ja siinä saan työstettyä Lottaa eniten. Jos kuitenkin puhutaan positiivisista jutuista, niin nykyään mun jalka on kuitenkin enemmän eteenpäin kuin sivulle sojottava. Takakenokin on saatu kytkettyä yhä enemmän ja enemmän pois, joten eiköhän palaset yksitellen ala loksahdella paikoilleen!

Nyt on muuten jo muutaman päivän ajan celsiukset lähennelleet hellerajaa, ja mä olen itse ottanut ilon irti siitä ihan kunnolla! Osa ratsastuksistakin on pitänyt toteuttaa puolialastomina, sillä eihän tossa säässä vaan voi elää kokonaan vaatteet päällä. ;D Nuo mustat housut sekä hiostavat saappaat on kyllä yksi välikuolema, mutta niistä en luovu vaikka henki menisi!

Nyt mä lähden kuitenkin letittämään ponia ja palvomaan tuota ainakin toistaiseksi täydellistä säätä!

Onkos teillä jo bikinikelit? ;)