Ihanteelliset olot

 Hevosvoimien viemää -blogit yhteistyön kautta tehty postaus. Muiden bloggaajien samasta aiheesta tehdyt postaukset löytyvät näistä osoitteista: http://my-finest.blogspot.fi/, http://elamaataallapain.blogspot.fi/, http://kissapedonviikset.blogspot.fi/

Mulle on aina ollut tärkeää hevosen hyvät olot. En kuitenkaan ole tiennyt asioista paljoa, joten en ole osannut paljoa vaatiakaan. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin perehtynyt ehkä vähän liikaakin kyseiseen asiaan, ja nykyään itseäni kiinnostaa todella paljon hevosen lajinomaisesti parhaiden olojen sekä kilpailevan urheiluhevosen elämän yhdistäminen. Ne kun tuntuu kulkevan hyvin harvoin käsikädessä...

Tiedän ja tunnen ihmisiä, joiden ajatusmaailmassa hevonen on urheiluväline, vaikkeivat he sitä edes itselleen myönnäkään. Tiedän ja tunnen myös sellaisia ihmisiä, joiden mielestä hevosella kuuluu olla samanlaiset olot kuin joskus lajin alkuaikoina - villeinä ja vapaina.
Entä oma ajatusmallini? Lotta on mulle kumminkin lemmikki ja ystävä, mutta samaan aikaan myös treenaamme ja kilpailemme parhaamme mukaan. Haluaisin siis saada sekä hevoselle että treenaamiselle mahdollisimman hyvät olosuhteet. Ja mitä se sitten tarkoittaa, niin sitä nyt avataan tässä!

Välttämätön ex-tarhakaveri

 Lottahan on jo kokopäivätarhauksessa, ja se onkin ihan ehdoton. Tarha olisi kuitenkin parhaimmillaan oikeasti suuri peltoineen, metsineen ja muine virikkeineen. Sellaisia näkee jos koskaan kilpailevilla hevosilla, vaikka hevosen omaehtoinen liikunta monipuolisessa maastossa itsekseen ja kaverin kanssa olisi äärimmäisen tärkeä lihaksistolle, muulle kropalle sekä mielelle. Lajitoverikin on siis mielestäni välttämätön, jotta hevonen pääsee purkamaan tunteitaan toiselle hevoselle. Tällä hetkellä Lotalla onneksi onkin huippukiva tarhakaveri!
Nyt on onnistuttu myös testaamaan käytännössä vapaa heinä Lotalla, ja se toimiikin paremmin kuin hyvin! Tallilla jaetaan heinät aamulla, kertaalleen päivällä sekä illalla, joten välit ovat melko pitkiä, jos heinää saa vain vähän kerralla. Nyt kuitenkin tammat saavat tarhaansa jokaisella ruokinnalla niin paljon safkaa, että se riittää helposti seuraavaan ruokintakertaan. Eivätkä ne suinkaan ahmi kaikkea suoraan, vaan säännöstelevät itse hyvin syömistään, ja nauttivat aina fiiliksen mukaan pitäen itsenäisesti pausseja. Neideillä on tarhassaan heinälaatikko, joten mitään ei poljeta tai mene hukkaan. Nykyään en siis stressaa heinäväleistä tai yritä ehtiä itse tiettyihin aikoihin tallille antamaan väliheiniä, kun systeemi on nyt aika kätsä.

Kun hevonen asuu tallissa, toivon sisälämpötilan olevan mahdollisimman lähellä ulkolämpötilaa, paitsi pakkasella toki plussan puolella sekä kesähelteillä hieman viileämpi. Sisäilma tietysti raikas ja talli muutenkin ilmava, eikä missään nimessä karsinoiden väleille umpiseiniä. Yöksi heinäverkkoon paljon heinää, kuten itse teenkin. Tallissa vietetty aika ei saa mielestäni ylittää puolta vuorokautta, sillä eihän hevonen nuku samalla tapaa kuin ihminen lähes kymmentä tuntia, vaan syvässä unessa se saattaa viettää vain tunnin yössä!

Entä mitä itse kaipaan? Noh, kuiva ja huoneenlämpöinen satulahuone, huikeat sosiaalitilat, lämmin hoitopaikka sekä pesukarsina säädettävällä vedellä. Myös hevosen hyväksi hyväpohjaiset kenttä sekä maneesi, unohtamatta hienoja maastoreittejä. Mutta kenellepä nyt tällaiset ei kelpaisi? Niinpä, mutta tulipahan mainittua.

Kuulostaako tutulta, vai ovatko omat visiosi aivan päinvastaiset? Kerro toki, sillä itseäni kiinnostaa ihan hirveästi kuulla muiden ajatuksia kyseisestä aiheesta!

Lotan viikko-ohjelma

Ensimmäisenä Hevosvoimien viemää -blogit -yhteistyöpostauksena vuorossa on Lotan viikko-ohjelma! Samantyyppiset postaukset löytyy siis kolmesta yhteistyöblogista, eli Melkein mestari, Kissapedon viikset ja Elämää täällä päin. Kannattaa siis ne käydä myös ehdottomasti tsekkaamassa, jos tämä postaus on mieleen!

vuonismummo Tindran nenu

Ylipäätään pyrin pitämään Lotan liikunnan sekä ajanvieton monipuolisena. Aina se ei kuitenkaan onnistu näin talviaikaan pohjien ollessa erittäin huonot, joten suunnitelmat muuttuvat usein ennenkuin edes kunnollinen toteutus ehtii alkaakaan. Tänäkin talvena on ollut pidempiäkin kausia, kun kenttä on ollut täysin käyttökelvoton eikä syystä tai toisesta ole ollut mahdollisuuksia lähteä trailerille maneesilla käymään treenaamassa. Ja vaikka olisikin ollut, niin ei ne jäät sieltä kotikentältä lähde, eikä maneesillakaan hirveän tiheään pysty käymään. Yhtenä esimerkkinä oli viiden viikon mittainen kausi marras-joulukuussa, kun oma vetoautomme oli kauan korjaamolla, kenttä oli umpijäässä eikä lunta tullut tippaakaan, mutta tulipahan työstettyä käyntiä. Se oli kyllä sen jälkeen luksusta päästä maneesille laukkaamaan, vaikka se tyhmältä kuulostaakin! :D
    Tästä syystä meidän viikkomme ei ole aina sitä mitä sen pitäisi olla. Onneksi jääkauden ulkopuolella pystyy kuitenkin suunnitelmia toteuttamaan niin hyvin kuin itse malttaa, joten ehkä on vain parempi kestää mutisematta (tai ainakin vähemmällä mutinalla) muutama epävakaa kuukausi. Nuo ajathan voi hyödyntää vaikka maastakäsittelynä tai kokonaan käyntityöskentelyllä, jotka jäävät varmasti muussa tapauksessa paljon vähemmälle. Näin estepainotteisena ylimääräiset hyppytauot saavat kuitenkin aikaan suurta rutiininpuutetta, eli suoraan epävarmuutta ja osaamattomuutta. En ole edes laskenut tämän talven hyppykertoja, mutta ne ovat aivan takuulla laskettavissa yhden käden sormilla. Onneksi kesä on nyt tulossa, ja kohta voi syyttää vain itseään, jos viikon ohjelma ei kuljekaan suunnitelmien mukaan!

No mitenkäs Lotan viikot nyt sitten kulkeekaan normaalisti, "ihannetapauksessa"? Ensinnäkin pyrin saamaan jokaiselle viikolle maastoilua! Se on onneksi taattu jo sillä, että Lotan vuokraaja suorittaa edellämainitun mielenvirkistyksen vähintään kerran viikossa, vaikka itse pysyisinkin kentän aitojen sisäpuolella. Useimmiten lähden kuitenkin silloin tällöin edes kentältä pois ratsastamaan ainakin läheiselle niitylle, jotta maisemat vaihtuu, vaikka silti tehtäisiinkin ihan ajatuksella hommia. Etenkin hyvien säiden salliessa suoritamme välillä isommallakin poppoolla pidempiäkin lenkkejä milloin missäkin vauhdissa. Lotan ehdoton lemppari on metsässä tarpominen, vaikka ojat sekä muut ylitykset tehdään tarkkaan harkiten ja kunnollisella ilmavaralla - ihan vaan varmuuden vuoksi. ;)
  Täysin vapaista vapaapäivistä jokaviikkoisina olen todennut olevan enemmän haittaa kuin hyötyä Lotalla, joten sellaisia tamma viettää vain pakollisissa tapauksissa sekä laitumella. Vapaapäivinä Lotta menee siis pääasiassa narun päässä kävellen.
  Sileäntreenejä pyrin pitämään viikossa 1-2 kunnon rankkoina, hikeä tuottavina ja oikeasti ajatustyötä teettävinä, kouluvalmennukseen verrattavina. Niihin sisältyy siis sitä tärkeämpääkin tärkeämpää perusratsastusta siirtymineen, voltteineen, väistöineen sun muuta fiksailua. Puomit pääsevät myös ajoittain mukaan, useimmiten minkä tahansa valmennuksen jälkeen palauttavana ja rentona mutta tarkkana osana. Yhteensä siis ratsastusta pari kolme kertaa kentällä.
  Esteitä mennään kunnolla kerran viikossa. Kun itse suunnittelen esteet ja tehtävät, menen usein minimimäärällä esteitä, jottei esteiden roudaamiseen kulu loppuiltaa. Kentälle päätyy siis yleensä pari kolme estettä, joskus diagonaalille, joskus linjana, joskus lyhyempää rataa. Valmennuksissa mennään toki valmentajan mukaan.
  Loput päivät täytän juoksuttelulla joko irtona tai liinan päässä apuohjin. Meillä on juoksutuksessa käytössä pessoa-systeemi tukemassa oikeinpäin liikkumista ja selän käyttä. Myös ohjasajoa olisi tarkoituksena ruveta treenaamaan, jotta joskus tulevaisuudessa voisi Lopelle heittää kärryt perään! Nämä on kuitenkin sellaisia ylimääräisyyksiä, joita en väkisin väännä jokaiselle viikolle.
  Liikutukset ja päivät pyrin pitämään hyvin tasapainossa. Tämä siis tarkoittaa sitä, ettei kahta rankkaa valmennusta pidetä peräkkäisinä päivinä, tai kokonaista viikkoa putkeen väännetä kentällä, vaan päivien ohjelma on vaihtelevaa. Jos joskus tulee pidettyä kokonaan vapaa päivä, ei sen jälkeen vedetä jäätävää rääkkiä lihakset tukossa, vaan tehdään vähän chillimmällä vaihteella. Samalla tavalla kovien treenien jälkeen ei pidetä vapaita, jottei lihaksisto jää palautumatta ja jumiudu. Kisaviikonloput tmv. ovat asia erikseen, silloin lähtöä edeltävä päivä kävellään ja alkuviikkokin pääasiassa maastoillaan tai mennään muuten mieltä piristävästi, jotta riittää sitten voimaa ja jaksamista itse koitoksiin!

Nyt on kerrattu vähän Lotan yleistä liikuntapuolta, joten laitan vielä esimerkkimallin siitä, millainen meidän viikkomme voisi esimerkiksi olla. Tässä tapauksessa teen tosin kahden viikon esimerkin, sillä 7 päivään ei sisälly ikinä järkevästi kaikkea. Toisinaan Lotta saa myös kahdesti päivässä liikuntaa, kun vuokraaja käy maastoilemassa ja itse innostun käymään sen lisäksi, joten sitäkään ei ole tässä huomioita.
Vakipäiviä ei siis ole esimerkiksi hyppämiselle, mutta esimerkiksi estevalmennukset sijoittuu lähes aina torstaille. Valmentaudumme siis noin kerran viikossa joko esteillä tai sileällä.


Maanantaina kunnolla sileällä
Tiistaina rennosti, palauttavasti puomeilla


Keskiviikkona reipas maastolenkki

Torstaina estevalmennus
Perjantaina kevyesti sileällä
Lauantaina reipas kävelylenkki maastakäsin
Sunnuntaina maastossa (vuokraaja)
Maanantaina juoksutus apuohjilla
Tiistaina kouluvalmennus
Keskiviikkona sileällä, valmennusjuttuja muistellen
Torstaina reipas kävelylenkki maastakäsin
Perjantaina hypätään
Lauantaina reipas kävelylenkki maastakäsin
Sunnuntaina maastossa (vuokraaja

 Mitä teidän viikkoihin hevosten kanssa kuuluu?

Blogiyhteistyötä: Hevosvoimien viemää -blogit

  Taisinkin jo jossain postauksessa mainita tulevasta blogiyhteistyöstä, joten tässä valmis, kaikenkattava esittely tähän pieneen bloggaajaporukkaan kuuluvista blogeista (omani lisäksi), itse bloggaajien kirjoittamana! Tämän yhteistyön tiimoilta tulossa on uudenlaisia postauksia erilaisilla näkökulmilla höystettynä, arvontoja sekä monenlaista muuta, mutta se selviää myöhemmin! Tänhetkisen osoitteen lisäksi kannattaa siis olla silmät tarkkana niin Instagramin puolella, kuin myös näissä yhteistyöblogeissa.

_____________________________________________________________________________

Hevosvoimien viemää-blogit on neljän bloggaajan piiri. Tulossa yhteisiä postauksia, arvontoja… Vain taivas on rajana, joten pysy kuulolla! 

Seuraa meitä Instagramissa: @hevosvoimienviemaablogit

Moi! Minä olen Vilma, 17-vuotias heppatyttö Mikkelistä. Kirjoitan blogia nimeltä Melkein mestari elämästäni ensimmäisen oman hevoseni, persoonallisen ratsutamma Myffin kanssa. Valmentaudumme säännöllisesti niin sileällä kuin esteillä, ja suunnitelmissa on aloitella tänä keväänä meidän kilpailu-uraa molemmissa lajeissa.

my-finest.blogspot.fi sekä Instagram-tili @melkeinmestari

Blogi Kissapedon viikset painottuu kissapetoihin eli blogin yhtenä päätähtenä toimii lämminverinen Mill Tiger ja viiden kissan lauma. Lisäksi blogissa esiintyy toisena päätähtenä suomenhevonen Vipu-Emmi sekä lämminverinen Blondi. Blogissa kerron ravihevosten kilpailuista ja treeneistä sekä esittelen kissoihin ja luontoon painottuvia valokuvia.

kissapedonviikset.blogspot.fi sekä Instagram-tili @emmikaleva

 

Elämää täällä päin - blogissa pääset seuraamaan 16-vuotiaan tytön ja 14-vuotiaan trakehner-risteytys ruunan matkaa kohti kouluratsastuksen kisakenttiä. Blogissa kirjoitan pääosin meidän arjesta, valmennuksista ja kisoista, sekä välillä tykkään tehdä myös erilaisia aihepostauksia. Pidän valokuvaamisesta, joten blogista löytyy hyvälaatuisia kuvia ja silloin tällöin myös videopostauksia.

http://elamaataallapain.blogspot.fi/ sekä Instagram-tili @team_littleboy