Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu!

Heissan! Ai että kun kiva keli tuolla onkaan ulkona, mutta mähän kyhjötän sisällä odottamassa kuvien siirtymistä kännykältä kovalevylle... Heti sen tehtyäni lähden kuitenkin viettämään loppuillan tallille puomitreenin pariin ja toivon, että nuo auringonsäteet pilkahtelisivat vielä silloinkin.

Motivaatio on jälleen korkealla (ihan kuin en täällä muusta puhuisikaan), vaikka yhtenä päivänä ratsastukset menivätkin päin sitä itseään. Sinä samaisena päivänä Katsu nappasi tässä postauksessa esiintyvät kuvatkin, ja niiden lisäksi 5 miljoonaa muuta otosta, jotka poistin heti ensivilkaisulla - kiitos oman ratsastukseni. Olisihan se fiksua säilyttää ne huonommatkin kuvat, mutta sillä hetkellä kärsivällisyys heitti miinuksen puolelle, joten tässä postauksessa on sopivan epärealistisesti parhaimmat palat. :D

  Eilen käytiin kuitenkin nollaamassa tilanne mukavalla metsäretkellä, joita onkin nyt harrastettu oikein urakalla. Lottakin tykkää ihan himona kulkea kirjaimellisesti turpa maassa, rauhassa pitkin polkuja ja puskia, pitkän liinan päässä hyvin vapaavalintaisesti. Sellaisessa on vaikea epäonnistua, jos vain sää on hyvä ja hevonen etenee, joten rauhaisat kävelyt virkistävät täydellisesti aina hikihattureenien väleillä. 

Meneepäs nyt epäloogisesti nämä selostukset viime päivien tekemisistä, mutta siinäpä sitten menevät. 

Sunnuntaina oli siis kouluvalmennus, joka loppujen lopuksi meni tosi hyvin. Alkuun epätoivo pilkahteli siinä sun tässä, mutta homma edistyikin aika nopeasti ja pääsin erittäin hyvin vaikuttamaan Lottaan. Puolipidätteet tepsivät paremmin kuin ikinä ennen, ja hevonen oli tasaisesti niin kuulolla, että kykenin keskittymään yksittäisiin pidätteisiin miettimättä mitään muuta. Vatsalihasten tehtävällä oli todella suuri merkitys, ja Essi painottikin paljon niiden käyttöä, mikä multa on ilmeisesti jäänyt jonnekin. 

  Yhtenä tehtävänä teimme loivalla kiemurauralla 10 metrin volttia käynnissä ja ravissa, ja se alkoi sujumaan koko ajan paremmin. Suunnilla oli paljon eroa, mutta pääasia oli se, että tunsin handlaavani homman molempiin suuntiin - kun jos taas muistellaan vajaan vuoden takaista tilannetta, jolloin ihan millainen tahansa ratsastaminen oikeaan kierrokseen oli vain kamalaa. 

   Ihanaa oli kuitenkin huomata, ettei koko valmennusta käytetty pelkkään tuntuman saamiseen, vaan etenemistä on tapahtunut. Essi pyysi jo ajoittain muokkaamaan ravin tahtia ja muuta "hienosäätöä", vaikka ovathan nuo ihan pakollisia perusjuttuja. Kuitenkin nyt tuntuu siltä, että ollaan vihdoin ravin ja käynnin osalta siinä pisteessä, että päästään säätämään ratsastusta eikä vain yritetä päästä ratsastamaan, jos kukaan ymmärtää. :D

Senni pls ryhti

Vaikka itse sanonkin, niin oon kyllä tyytyväinen tässäkuvassa omaan asentooni - ja niinpä se hevonenkin kulkee jo paremmin!

Toinen mitä päästiin fiksaamaan valmennuksessa, oli mun oma ratsastusasentoni ja istuntani. Miten ihmiselle onkaan siunattu kaksin kappalein käsiä ja jalkoja, ja vielä keskivartalokin, ja niitä kaikkia voi roikottaa ties millä väärillä tavoilla! Mun paheeni on ehdottomasti kädet, koska Lotan kanssa tuntuman kanssa on pelattu sen verran, että mun kädet on jotenkin sokaistuneet ja turtuneet kaikelle epämääräisyydelle. Ne tulisi siis pitää paikallaan ja hiljaa, sopivassa suhteessa hevosen suuhun. 

   Toinen paheeni ovat sivuille osoittavat varpaat, joista taas syytän Prinssiä, koska kaikkihan on aina hevosen vika. Se oli niin laiska ja minä niin huono, että pohkeen sai koviten kylkeen kiinni nimenomaan takapohkeesta, joten sitä myös käytettiin. Ei vaan, oma vika ja nythän sitä korjaillaan. On muuten niin paljon rennompaa ratsastaa, kun ajoittain jalat ovat pysyneet letkeinä ja suorina, ja jalankin avut ovat menneet herkemmin läpi.

  Olenkin tyytyväinen yllä olevaan kuvaan, jossa kaikki tämä on kunnossa, ja näköjään hevonenkin kulkee heti paremmin! Nyt täytyy vain viedä tuon sekunnin sadasosan kesto kokonaisen ratsastuksen mittaan.

Olen muuten tyytyväinen myös Lotan yleiseen kuntoon tällä hetkellä (lukuunottamatta noita klippausjälkiä). Se on hyvässä lihavuuskunnossa, ja lihaksia löytyy. Muhkulta se ei tietenkään vaikuta missään tapauksessa, mutta se onkin tamma ja rakenteeltaan siro, joten hulkia siitä ei ole tulossakaan. Ei se toki sitä tarkoita etteikö kuitenkin treenattaisi yleiskuntoa ja voimaa, vaan päinvastoin tiedossa on niin mäki- että peltolaukkoja!

Tällä viikolla suunnitelmissa on vielä huomiselle estevalmennus, perjantaille jotain kevyttä sileän juttua ja lauantaille maastoilua. Ensi viikolle ajattelin alkuviikkoon sileän tuntia ja lauantaina 29.4. jatketaankin kisakautta Ylikylässä, jossa hyppään huomisen perusteella jotakin 70-90cm väliltä. Pääsee kirimään sitten vähän aikaakin, sillä arvosteluna on 367.1 (A2/A2) ;)

Onko muillakin sujunut kevät hyvin? :)