Hyvästelkää joulukalenteri sekä pikakelaus viimepäiviin

Postauksen kuvat (c) Tilda Jyräsalo

 Aivan, kuten otsikostakin voi päätellä, niin tämän vuoden joulukalenteri on nyt peruttu. Mulla oli kyllä jo kaikki suunniteltuna ja muutamia tekstipostauksia valmiina joulukuuta odottamassa, mutta kaikki videot olivat vielä kuvaamatta. Ja tottahan toki ensimmäisiä kuvailuja aloitellessa, kaatuu kameranjalka, jonka päässä oli kamera. Ja objektiivi, joka osui suoraan tallin betonilattialle - ja hajosi.
Linssi pysyi ehjänä ilman naarmun naarmua, mutta kun putkea yritti vääntää, niin kuului riks ja raks, eikä muuten liikkunut paljoa mihinkään. Kyseessä oli siis pikkuputkeni (18-55m), ja kaikenlainen vlogikuvaaminen on aika mahdotonta tuolla mun toisella putkella, joka on sen 70-300mm.
Eli säännöllinen, päivittäinen joulukalenteri on nyt heitetty mielestä pois, mutta siitä huolimatta uskon olevani normaalia aktiivisempi näin joulukuussa; haluanhan mä toteuttaa muutamia noista suunnitelmista, joiden kanssa olen märehtinyt yömyöhään jo pitkän aikaa.
   No, onneksi aina tulee uusia jouluja, joten enköhän ensivuonna saa kaiken tehtyä ennen kuin mikään hajoaa... Ärsyttää vaan tämä, kun olisin kerrankin panostanut joulukalenteripostauksiin oikein urakalla ja ehtinyt tehdä hyvin kaiken valmiiksi, mutta minkäs sille mahtaa. Olisin ehkä voinut olla huolellisempi enkä päästää välineistöä leviämään pitkin lattioita... vaikka onhan jälkiviisaus hieman turhaa tässä vaiheessa :D Eikä nuo pikkuobjektiivit paljoa maksa kun käytettynä ostaa, mutta on niissä sen verran hintaa, ettei vitsi tällaista heittelyä tavaksi ottaa. Varmaan onkin ihan turha mainita taas, että hevostelevana ihmisenä sitä rahaa laittaa mieluummin jonnekin muualle, kuin omiin mokiin.

Lotta meditoi ja mä taas hämmentyneenä jostakin :D

Mitä meille muuten kuuluu? Itseasiassa ihan hyvää. Muutama päivä sitten hyppäsin Lotalla yhtä linjaa ja kavalettia erilaisilla tavoilla, kuitenkin melko kevyesti tehden ensin puolen tunnin alkuverkan ennen ensimmäistäkään hyppyä. Lotta oli hyvin kuulolla ja innoissaan, vaikkakin estetehtävien ulkopuolella melko tahmea jalalle. Lähestymisissä ja esteiden väleillä se taas kuuroni pidättäville avuille, mutta ei mitenkään radikaalisti; lähinnä se oli innoissaan päästessään hyppäämään taas pitkästä aikaa!
  Esteet olivat 80-90cm tasolla, eikä ylityksissä ollut juurikaa ongelmia. Linjan väliin mahtui 4 laukkaa, ja väli taisi olla suunnilleen 12 metriä. Pari kieltoa saimme kuitenkin aikaiseksi linjan kakkosesteelle, ja jokainen kielto oli täysin mun vika. Mulla onkin tapana kieltäessä heti taputtaa hevosta, jos se on tehnyt vähänkään oikeanlaisen ratkaisun. Nimittäin jos Lotta olisi erääseenkin hyppyyn ryhtynyt niin kehnosta paikasta, olisimme päätyneet esteen sekaan, eikä jäljelle olisi jäänyt kuin märkä läntti. Muuten kiellot ovat toki eri asia, mutten niitäkään koe hevosen mokaksi; useimmiten syynä on kuitenkin ratsastaja, ulkopuolinen tekijä tai itse este on liian iso pala purtavaksi.
  Estetreenin lisäksi viime viikolla Lotan liikuntaan kuului maastoilua, juoksuttelua, kävelyä, puomeja ja kavalettijumppaa sekä ratsain että liinassa. Kunnollinen kouluhöyläys jäi siis hetkeksi tauolle, mutta tällä viikolla taas jatkuu. Uskon, että pieni irtiotto totisesta menosta on satunnaisesti ihan hyödyksi jo pelkästään hevosen motivaation kannalta, vaikkei L:llä olekaan ollut mitään ongelmia asian suhteen. Huominen ja keskiviikko vietetään siis mitä luultavimmin kentän aitojen sisäpuolella, mutta torstai onkin aika jännä päivä - Lotta ja eräs heppakamu pääsevät talutusratsuiksi kouluni joulumyyjäisiin! Lottahan on itsessään hyvin kiltti ja rohkea, eikä esimerkiksi maastossa paljoa pelleile muiden hevosten seurassa. Silti se on tamma ja näin talvisaikaan vähän ailahtelevainenkin, mutta täytyy toivoa sen käyttäytyvän kuitenkin mallikkaasti.
   Perjantaikin on jännä päivä, tai oikeastaan joku viikonlopun päivistä, meinaan kauan odotettu klippaus toteutuu vihdoin ja viimein, sillä nyt olen saanut kaikki loimet hommattua! Niin parasta, kun ei enää tarvitse katsella jo heti alkuravien jälkeen hiestä märkää ponia, joka muistuttaa jonkinlaista luurankomallista mammuttia. Ja tuosta luurankomaisesta tulikin mieleen, että nyt on myös lihotus
käynnissä Greenlinen ja kasviöljyn voimin, sillä öljystä ei nyt mitään haittaakaan ole (paitsi ehkä extraenergia, heh) ja Greenline tuo runsaasti valkuaista peliin mukaan. Tänä vuonnahan heinät ovat olleet yleisesti ottaen valkuaispuutteisia, joten tämä kombo tuo lihaa luiden päälle, minkä jälkeen voi sitten alkaa toivoa niitä lihaksia. Aika näyttää...

Onko muilla joulukalenterit kuolleet jo ennen alkamistaan? Linkatkaahan myös omien blogienne joulukalentereja!