perjantai 24. helmikuuta 2017

TALVI!

Kyllä, vihdoin ja viimein on tänne tullut talvi! Siis 24.2.!? Viikon päästähän on ensimmäisen kevätkuukauden vuoro, mutta mikäs siinä.

Puhelinlaatu.
Nyt kun vihdoin lunta tuli, niin eiköhän sitä tullutkin sitten oikein kunnolla. Pelloilla lumikinos yltää ajoittain ihan polviin saakka, joten siellä onnistuu pienet hankijumpatkin oivasti. Vihdoin, tätä on oikeasti odotettu.
  Oikeastaan jos itse olisin voinut valita, niin ennen keskiviikkona alkaneita lumimyrskyjä sää olisi muuttunut päivä päivältä lämpimäksi siten, että jo toukokuussa olisi hellelukemat mittarissa. Talvi olisi ollut taputeltu jäätikköineen, vesisateineen ja ainaisine luistinratoineen, maailman raivostuttavine ratsastustaukoineen. Vaan talvi olikin pelkästään nukkunut hieman pommiin, mutta siksipä heräsikin aiempaa voimakkaana... Toivottavasti myös lähtee yhtä nopeasti.




Hangessa mentiin siis eilettäin. Koska Lotan peruskunto ei ole tällä hetkellä huipussaan ja hankitreeni on erittäin raskasta, mentiin vain se hetki, että pöllöilyenergiat saivat kyytiä ja tuli hieman laukkaa alle. Yhteensä kentällä oltiin siis puolituntisen verran, minkä jälkeen Lotta oli hieman hikinen, muttei mitenkään loppuun rääkätyn oloinen. Pääasiassa tamman naamasta näki, että pieni laukkasessio oli ollut ihan miellyttävä kokemus! :D Muuten viimepäivät ovatkin kuluneet kävellessä, sillä pohjat ovat olleet pahimmasta päästä. Sunnuntaiaamu pyhitettiin sentään maneesireissulle, ja silloin päästiin myös laukkailemaan vähän enempi. Maanantai, tiistai sekä keskiviikko ovat olleet kuitenkin fyysisessä mittakaavassa, rasitukseltaan lähestulkoon vapaita, mikä heijastuu samantien käytöksessä. Meille on kyllä suotu hirmu joustava, mutta hevosen kanssa sinnikäs vuokraaja, joka jaksaa keleistä huolimatta käydä vielä ylimääräisiäkin lenkkejä, vaikka tällä hetkellä toi hevonen on suurimman osan ajasta ihan täys pelle.
  Tänään aamulla meillä oli aamuisen kävelylenkin jälkeen hieroja käymässä, joka totesi vihdoin ja viimein selän ihan hyväksi. Siitä ei siis tarvitse enää ottaa stressiä, vaikka kyllähän sitä täytyy kuitenkin ylläpitää monipuolisella jumpalla, hyvällä ratsastuksella ja varusteiden sopivuudella - mutta niinhän sitä pitää aivan jokaisen hevosen kohdalla. Takapää sen sijaan saisi aktivoitua, joten puomeja ja pieniä kavaletteja mahdollisimman paljon. Liukkaat kelit, kovat pohjat, irtoilevat hokit ja virheasentoinen toinen takakavio rajoittavat ja muokkaavat takasten liikeratoja, mikä näkyy siinä, että takaset menevät liikkuessa aika keskeltä. Se saattaa jatkossa heijastua polviin, joten nyt pitäisi saada jumit pois ja oikeanlainen lihasten käyttö hevosen ylälinjassa, jotta jalat voivat kulkea oikeaoppisesti, ja tätä myötä kavio kasvaa parempaan suuntaan ja oravanpyörä kaiken välillä voisi katketa. Onneksi mulla on tällä hetkellä erittäin ammattitaitoiset, pätevät ja mainiot hieroja, kengittäjä sekä niin este- kuin kouluvalmentaja!

Mutta nyt suunta on toivottavasti vain ja ainoastaan eteenpäin. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti